Lue ensin

LTSP tarkoittaa ”Linux Terminal Server Project”, Linux-pohjainen päätejärjestelmä.

LTSP-PNP tarkoittaa ”LTSP Plug ’n’ Play”, Linux-pohjainen yksinkertainen päätejärjestelmä. Nämä ohjesivut perustuvat tähän vaihtoehtoiseen LTSP-asennukseen.

LTSP-PNP on käytössä Kreikassa n. 300 koulussa.

LTSP-PNP-asennus vaatii perustiedot verkon ja tietokoneiden asennuksista ja ylläpidosta. Siksi näillä sivuilla ei aivan kaikkea selitetä. Kaikki ohjeet perustuvat 32-bittiseen Ubuntu 12.04 LTS-jakeluun. Työpöytä on LXDE. Perusasennus on tehty Lubuntulla, joka yhdistää Ubuntun ja LXDE-työpöytäympäristön.

LTS tarkoittaa käyttöjärjestelmän viiden vuoden tukea. Seuraava pitkän tuen Ubuntu on jaossa keväällä 2014. Nykyistä voi käyttää huoletta kevääseen 2017 saakka.


01

Vuosien varrella on käynyt selväksi, että alkuperäinen LTSP-malli raskaasti varustellusta palvelimesta [Heavy Server] ja joukosta ohutpäätteitä [Thin Client], on tullut tiensä päähän. Tähän on syynä toisaalta tavallisten pöytäkoneiden ja kannettavien tietokoneiden tehojen kasvu, toisaalta ohjelmien kasvaneet vaatimukset. On järkevää ottaa käyttöön päätteiden resurssit ja vähentää palvelimen ja verkon kuormaa.

Tämä alkuperäinen malli voidaan korvata kevyellä palvelimella [Light Server] ja joukolla tehokkaita päätteitä [Fat Client].

Graafissa raskas palvelin [LTSP] ja ohutpäätteet perinteisellä asennuksella on huono valinta. Tätä parempi on ajaa raskaasti verkkoa kuormittavia ohjelmia päätteessä tai tehdä päätteistä kokonaan tehokkaita päätteitä. Paras valinta on kevyt palvelin ja tehokkaat päätteet [LTSP-PNP]. Kaikista huonoin yhdistelmä on kevyt palvelin ja ohutpäätteet.

Kaikissa vaihtoehdoissa käytetään kovalevyttömiä päätteitä; päätteissä tarvitaan toki prosessori, muistia ja näytönohjain.

Tällöin esimerkiksi Youtuben video-palvelu selaimessa toimii kuten tavallisessa pöytäkoneessa tai läppärissä. Lisäksi saadaan käyttöön päätteen kaikki oheislaitteet, esimerkiksi webkamera videoneuvottelua varten.

LTSP-PNP/Webkamera

Toki LTSP mahdollistaa monenlaisia variaatiota perusmallin lisäksi. LTSP-asennusta voidaan muokata hyvin monipuolisesti omien tarpeiden mukaan yhdistäen LTSP-palvelin verkon muihin palveluihin.


Perinteinen raskas LTSP-asennus sisältää omat DHCP- ja TFTP-palvelunsa, kaksi verkkokorttia ja oman chroot-hakemiston päätteille. Tällainen LTSP-asennus on myös kohtuullisen raskas ylläpitää. Asennus ja ylläpito tuottavat jyrkän ja korkean oppimiskäyrän.

02

LTSP-PNP-asennus ei vaadi kahta verkkorttia. DHCP- ja TFTP-palvelimet on korvattu yhdellä DNSMASQ-ohjelmalla. Vaatimuksena on, että jossakin verkon laidalla on käytössä jokin DHCP-palvelin. LTSP-PNP-palvelimella ole lainkaan chroot-hakemistoa. Vain i386.img-tiedosto, joka jaetaan tehokkaille päätteille. PNP tarkoittaa todellakin ”Plug ’n’ Play”.

03


LTSP-PNP-asennus voidaan ajatella työpöytäasennukseksi, jonka jälkeen työpöydästä tehdään levykuva (image), joka jaetaan tehokkaille päätteille. Kaikista yksinkertaisimmillaan yhdestä tietokoneesta, vaikkapa opettajan Lubuntu-läppäristä, tehdään LTSP-PNP-palvelin. Oppilaat käyttävät luokassa tehokkaita päätteitä. Opettaja hallinnoi luokan koneita Epoptes-ohjelmalla, esimerkiksi sulkee näytöt taulu- tai datatykkiopetuksen ajaksi.

Oheisilla sivuilla käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja perusasennuksesta eteenpäin. Niiden avulla voi koota omaan ympäristöönsä sopivimman yhdistelmän.

Lubuntun perusasennuksen jälkeen asennetaan LTSP-PNP sellaiseen lähiverkkoon, jossa myös LTSP-PNP saa oman IP-osoitteensa verkossa olevalta DHCP-palvelulta. LTSP-PNP IP-osoite voidaan muuttaa staattiseksi. LTSP-PNP-palvelimelle voidaan asentaa toinen verkkokortti ja antaa myös sille kiinteä IP-osoite. Silloin DNSMASQ-ohjelma toimii DHCP-palveluna päätteille, verkkorttien väliin tarvitaan NAT.

Koska LTSP-PNP-asennus vaatii saman arkkitehtuurin sekä palvelimella että päätteissä, käytetään 32-bittistä asennusta ja pääteympäristöä. LTSP-asennus mahdollistaa palvelimella eri arkkitehtuurin kuin pääteympäristössä, tavallisesti niin, että palvelin on 64-bittinen ja pääteympäristö 32-bittinen.

Asennuksia voi harjoitella ja kokeilla virtuaaliympäristössä. Näiden ohjeiden teossa on käytetty hyväksi KVM-ympäristöä, jotta voidaan ottaa ruutukaappauksia asennuksien eri vaiheista. Toki LTSP-PNP-palvelimen voi asentaa kokonaan virtuaaliympäristöön, jos sellainen on käytössä.


LTSP-PNP-asennuksen pohjaksi voidaan valita mikä tahansa Ubuntu-jakelu tai Ubuntuun voidaan asentaa mikä tahansa työpöytäympäristö ennen LTSP-PNP-asennusta. Alla on työpöytiä ja niiden vaatimia tehoja LTSP-PNP-päätekäytössä. Kevyimmästä raskaimpaan, suuntaa antaen. Työpöydät on avattu vuoron perään samaan päätteeseen. Avaa ruutukaappaukset uuteen selainikkunaan, jos haluat nähdä ne tarkemmin.

Lubuntu 21% muistista (1 GB)

04


MATE 25% muistista (1 GB)

05


Xubuntu 26% muistista (1 GB)

06


Gnome Classic 32% muistista (1 GB)

07


Unity 39% muistista (1 GB)

08


Kubuntu 58% muistista (1 GB)

09